tiistai 3. syyskuuta 2013
maanantai 2. syyskuuta 2013
Gööttien harrastuspäivät 31.08.2013
Viime lauantaina järjestettiin ihka ensimmäiset gööttien harrastuspäivät! Paikkana toimi Levek ry'n kenttä lempäälässä.
Pieniä sydämmentykytyksiä aiheutti mun auto, joka aikasemmin hajosi mutta onneksi on olemassa äiti, joka kiltisti sitten lainasi omaa pikkumersuaan niin päästiin lempäälään treenailemaan! ♥
Dusty osallistui aamulla Silja Larmun tokokoulutukseen, ja voi että se olikin niin pätevä pieni tokoeläin että oksat pois! Aluksi juteltiin hieman siitä missä mennään, jonka jälkeen päästiin itse toimintaan. Otettiin seuruuta joka kouluttajan mukaan näytti erinomaiselta kunhan ohjaaja vaan muistaa olla häiritsemättä koiraa. Sain huomautuksia siitä että itselläni on aika rivakka kävelytahti noin pienelle koiralle ja siitä että vähän (lue: kokoajan) tuppaan tuijottelemaan koiraa, mikä häiritsee koiraa tosi paljon. Pitää vaan luottaa siihen että koira tulee mukana, koska se kyllä tulee. Myös käännökset ja pysähtymiset tuppaan tekemään aika äkkinäisesti mikä on tietysti aika epäreilua koiralle. Suurin osa noista on semmosia mitä itsekkin tiedostan, on vaan tosi vaikeaa kitkeä noita pois kun teen noita ihan huomaamattani. Ehkäpä omistajan pitäis mennä yksikseen kentälle harjottelemaan kävelemistä ennenkun otan koiran siihen mukaan :)
Seuruun jälkeen pidettiin pieni tauko jonka jälkeen otettiin meidän ikuista murheenaihetta, nimittäin noutoa! Dusty kyllä noutaa - ja hyvin täpäkästi noutaakin oli kouluttajan kommentti. Se ei vaan halua tuoda sitä kapulaa sivulle vaikka päälläni seisoisin. Saatiin ohjeeksi tehdä paljon semmosta että heitän kapulan ja kun koira lähtee noutamaan niin lähdenkin kävelemään pois päin niin että Dusty tuo sen kapulan mun viereen. Muutenkin paljon semmosta missä koira joutuu sitä kapulaa kantamaan mun sivulla. Toinen vaihtoehto on tietysti opettaa se tuomaan kapula eteen. Pitääpäs pohdiskella että mitä sitä tässä oikein tekisi. Semmonen tokokärpänen kyllä taas purasi että huhhuh, pitääpäs kattoa vähän missä mennään ja sen jälkeen jos vaikka taas lähtis kokeilemaan onneansa johonkin kokeeseen... ;)
Aamun tokoilun jälkeen oli vuorossa vähän juttua verijäljestä, ja päästiin omien koirien kanssa kokeilemaan mitä koirat tuumaa naudanvereen kastetusta hirvensorkasta. Sorkka laitettiin metsään ja saatiin kaikki käydä vuoronperään ihmettelemässä sitä koiran kanssa. Omista koirista menin Iisin kanssa ensin ihmettelemään, siinä missä muut göötit haistelivat sorkkaa ihmeissään, ja muutama vähän jopa pelkäsikin sitä niin Iisi oli sitämieltä että hänpä sitten syö tommosen aarteen. Hyvin Iisimäisesti siis reagoi, juuri niinkun arvelinkin. Kouluttaja oli sitä mieltä että Iisissä saattais jopa olla ainesta verijäljestämään! Pitääpä kattoa jos tästä läheltä löytyis joku kurssi niin pääsis vähän enemmän kattomaan mitä pikkusilakka tuumaa - harmi vaan ettei ihan kaikkia lajeja ehdi aktiivisesti harrastamaan, mutta vois tuo kyllä olla tommonen kiva aktivointijuttu. Dusty pääsi Iisin jälkeen kattomaan sorkkaa, vähän tuumailin etukäteen että Dusty varmaan haistelee ainakin tosi tarkasti ja jos hyvin käy niin ehkä menee sorkan päälle pyörimään - sillä kun on ihan vähän vaan taipumusta pyöriskellä kaikessa oudonhajuisessa. Dusty otti vainun sorkasta jo tosi kaukaa, ja haisteli tosi tarkasti läpi. Ihan oli sen näköinen että menee kohta pyörimään päälle mutta ei tälläkertaa sitten (onneksi) tehnyt niin kuitenkaan.
Verijäljen jälkeen oli vuorossa vähän ruokataukoa jonka jälkeen alkoi agilityopit. Iisi osallistui alkeisagility-ryhmään. Ryhmässä lähinnä vaan tutustuttiin esteisiin, esittelyssä oli putki, hyppy ja rengas. Rengas oli näistä ainoa mitä Iisi ei ennen ole tehnyt - eikä hyppyjä noin korkeilla rimoilla kylläkään. Vähän itseäni jännitti koska Iisihän ei ole treenannut oikeastaan mitään missään isommassa häiriössä, ja olen jotenkin kuvitellut sen olevan kovin häiriöherkkä - pikkusilakka tosin todisti mun ajatelmat ihan vääriksi ja keskittyi vain ja ainoastaan mun kanssa tekemiseen vaikka muita koiria oli tosi lähellä! Otettiin ensin rengasta, kouluttaja piti Iisistä kiinni renkaan toisella puolella ja itse kutsuin toisella puolella. Iisi yritti ensimmäisellä kerralla renkaan kehikosta mutta hokasi hyvin nopeasti että siitä renkaan sisältä pitää hypätä. Tämän jälkeen otetttiin pientä hyppy-putki pätkää. Ensin otettiin niin että itse ohjasin oikealta puolelta minkä jälkeen siirryttiin niin että ohjaan vasemmalta puolelta. Vähän yritettiin takaaleikkaustakin mutta oli vielä liian vaikea juttu Iisille - pistetään tämä siis treenilistalle ;) Lopuksi otettiin vielä suoraa hyppy-hyppy pätkää, niin kutsuna kun vierestä ohjaamisenakin. Hyvin sujui pikkusilakalta! Iisi kovasti tuijotteli mua, siispä kokeilemme seuraavan kerran agilityä treenatessa laittaa kissanruokaa purkkiin, jospa sillä saataisiin sitä suuntaamaan vähän enemmän eteenpäin!
Iltapäivällä osallistuttiin vielä Dustyn kanssa Päivi Männistön agilitykoulutukseen. Ratana oli n. 25 esteen rata josta tosin tehtiin Dustyn kanssa vain pieniä pätkiä. Päivä oli ollut jo todella pitkä ja Dusty oli tosi väsynyt mikä näkyi myös suorituksessa. Tehtiin muutamaan pätkää, ja keppejä. Saatiin hyviä vinkkejä ja kepit on meillä myös kuulema tosi kivannäköiset - koira tarvitsee vaan lisää vauhtia ja varmuutta niille. Pitänee myös Dustyn kanssa kokeilla tuota kissanruokaa kun kaikki sitä niin kehuivat, jospa sillä tulisi vähän vauhtia neidille.
Päivä oli meidän osalta oikein onnistunut ja varsinkin tuo aamun toko oli ihan super! Omistaja leijuu täällä vieläkin vähän pilvissä kun koira oli niin hieno :) Toivottavasti vastaavia päiviä järjestetään myös tulevina vuosina, ihan hurjan kivaa oli! Nyt vielä sitä gööttileiriä odotellessa.... ;)
ps. postauksen kuvat aukeavat taas suuremmiksi klikkaamalla!
Pieniä sydämmentykytyksiä aiheutti mun auto, joka aikasemmin hajosi mutta onneksi on olemassa äiti, joka kiltisti sitten lainasi omaa pikkumersuaan niin päästiin lempäälään treenailemaan! ♥
Dusty osallistui aamulla Silja Larmun tokokoulutukseen, ja voi että se olikin niin pätevä pieni tokoeläin että oksat pois! Aluksi juteltiin hieman siitä missä mennään, jonka jälkeen päästiin itse toimintaan. Otettiin seuruuta joka kouluttajan mukaan näytti erinomaiselta kunhan ohjaaja vaan muistaa olla häiritsemättä koiraa. Sain huomautuksia siitä että itselläni on aika rivakka kävelytahti noin pienelle koiralle ja siitä että vähän (lue: kokoajan) tuppaan tuijottelemaan koiraa, mikä häiritsee koiraa tosi paljon. Pitää vaan luottaa siihen että koira tulee mukana, koska se kyllä tulee. Myös käännökset ja pysähtymiset tuppaan tekemään aika äkkinäisesti mikä on tietysti aika epäreilua koiralle. Suurin osa noista on semmosia mitä itsekkin tiedostan, on vaan tosi vaikeaa kitkeä noita pois kun teen noita ihan huomaamattani. Ehkäpä omistajan pitäis mennä yksikseen kentälle harjottelemaan kävelemistä ennenkun otan koiran siihen mukaan :)
 |
| vanha tokoilukuva, kuva: Linnea Skogberg |
Aamun tokoilun jälkeen oli vuorossa vähän juttua verijäljestä, ja päästiin omien koirien kanssa kokeilemaan mitä koirat tuumaa naudanvereen kastetusta hirvensorkasta. Sorkka laitettiin metsään ja saatiin kaikki käydä vuoronperään ihmettelemässä sitä koiran kanssa. Omista koirista menin Iisin kanssa ensin ihmettelemään, siinä missä muut göötit haistelivat sorkkaa ihmeissään, ja muutama vähän jopa pelkäsikin sitä niin Iisi oli sitämieltä että hänpä sitten syö tommosen aarteen. Hyvin Iisimäisesti siis reagoi, juuri niinkun arvelinkin. Kouluttaja oli sitä mieltä että Iisissä saattais jopa olla ainesta verijäljestämään! Pitääpä kattoa jos tästä läheltä löytyis joku kurssi niin pääsis vähän enemmän kattomaan mitä pikkusilakka tuumaa - harmi vaan ettei ihan kaikkia lajeja ehdi aktiivisesti harrastamaan, mutta vois tuo kyllä olla tommonen kiva aktivointijuttu. Dusty pääsi Iisin jälkeen kattomaan sorkkaa, vähän tuumailin etukäteen että Dusty varmaan haistelee ainakin tosi tarkasti ja jos hyvin käy niin ehkä menee sorkan päälle pyörimään - sillä kun on ihan vähän vaan taipumusta pyöriskellä kaikessa oudonhajuisessa. Dusty otti vainun sorkasta jo tosi kaukaa, ja haisteli tosi tarkasti läpi. Ihan oli sen näköinen että menee kohta pyörimään päälle mutta ei tälläkertaa sitten (onneksi) tehnyt niin kuitenkaan.
Verijäljen jälkeen oli vuorossa vähän ruokataukoa jonka jälkeen alkoi agilityopit. Iisi osallistui alkeisagility-ryhmään. Ryhmässä lähinnä vaan tutustuttiin esteisiin, esittelyssä oli putki, hyppy ja rengas. Rengas oli näistä ainoa mitä Iisi ei ennen ole tehnyt - eikä hyppyjä noin korkeilla rimoilla kylläkään. Vähän itseäni jännitti koska Iisihän ei ole treenannut oikeastaan mitään missään isommassa häiriössä, ja olen jotenkin kuvitellut sen olevan kovin häiriöherkkä - pikkusilakka tosin todisti mun ajatelmat ihan vääriksi ja keskittyi vain ja ainoastaan mun kanssa tekemiseen vaikka muita koiria oli tosi lähellä! Otettiin ensin rengasta, kouluttaja piti Iisistä kiinni renkaan toisella puolella ja itse kutsuin toisella puolella. Iisi yritti ensimmäisellä kerralla renkaan kehikosta mutta hokasi hyvin nopeasti että siitä renkaan sisältä pitää hypätä. Tämän jälkeen otetttiin pientä hyppy-putki pätkää. Ensin otettiin niin että itse ohjasin oikealta puolelta minkä jälkeen siirryttiin niin että ohjaan vasemmalta puolelta. Vähän yritettiin takaaleikkaustakin mutta oli vielä liian vaikea juttu Iisille - pistetään tämä siis treenilistalle ;) Lopuksi otettiin vielä suoraa hyppy-hyppy pätkää, niin kutsuna kun vierestä ohjaamisenakin. Hyvin sujui pikkusilakalta! Iisi kovasti tuijotteli mua, siispä kokeilemme seuraavan kerran agilityä treenatessa laittaa kissanruokaa purkkiin, jospa sillä saataisiin sitä suuntaamaan vähän enemmän eteenpäin!
Iltapäivällä osallistuttiin vielä Dustyn kanssa Päivi Männistön agilitykoulutukseen. Ratana oli n. 25 esteen rata josta tosin tehtiin Dustyn kanssa vain pieniä pätkiä. Päivä oli ollut jo todella pitkä ja Dusty oli tosi väsynyt mikä näkyi myös suorituksessa. Tehtiin muutamaan pätkää, ja keppejä. Saatiin hyviä vinkkejä ja kepit on meillä myös kuulema tosi kivannäköiset - koira tarvitsee vaan lisää vauhtia ja varmuutta niille. Pitänee myös Dustyn kanssa kokeilla tuota kissanruokaa kun kaikki sitä niin kehuivat, jospa sillä tulisi vähän vauhtia neidille.
ps. postauksen kuvat aukeavat taas suuremmiksi klikkaamalla!
perjantai 30. elokuuta 2013
Vastaukset kysymyksiinne!
Kiitos kaikille kysymyksiä laittaneille! Alla olisi kysymykset vastauksineen :) Kysymykset tummalla tekstillä ja vastaukset "normitekstillä".
Mikä koiran/koirien omistamisessa on parasta?
- Parasta on semmoset ihan pienet asiat, lenkillä käyminen kun näkee kuinka koirat oikein nauttii olostaan tai se kun koirat illalla käpertyy kainaloon ja huokailee tyytyväisinä.
Entä huonointa?
- Se huoli mikä rakkaista lemmikeistä aina on, varsinkin jos ne sairastuvat tms. Mä olen vielä semmonen ihan yliherkkä ihminen että ajattelen aina että kaikista pahin tapahtuu....
Voisitko kuvitella elämääsi ilman koiria?
- En oikestaan, mä olen ollut elämästäni ehkä 2-3kk ilman koiria ja voin sanoa en kyllä tehnyt yhtään mitään! Kattelin vaan telkkaria ja olin koneella päivät pitkät....erittäin terveellistä elämä siis....
Mikä sinulle koirassa on tärkein ominaisuus?
- Luonne. Se että koiralla on semmonen luonne joka ns. natsaa yhteen oman luonteeni kanssa. Minua ei yhtään haittaa vaikka mun koirat ei oliskaan mitään näyttelytähtiä tai vaikka ne keräis jotain H'ta koko elämänsä näyttelyissä mutta kun sen koiran kanssa kuitenkin elää arjessa kokoajan, niin luonne on semmonen mistä mä en halua joustaa .
Onko göötti sun unelmienrotu vai, voisitko kuvitella itselläsi jonkun muun rotuisen?
- Kyllä göötti on se mun unelmarotu, vaikka gööteissä olenkin aika nirso enkä ihan mistä tahansa pentueesta kyllä pentua ottais. Paljastettakoon nyt tässä kuitenkin että mun yksi pitkäaikainen haave näiden pötköjen rinnalle olis semmonen kiva kelpie-otus ;) Ennen Iisiä mulle olikin tulossa kelpie, mutta kun sain mahdollisuuden ottaa tuosta Iisin pentueesta toisen nartun itselleni niin eihän sitä voinut sanoa ei - siispä kelpiehaaveet pysyvät vielä toistaseksi haaveina, ehkä sitten joskus.....Mutta mikään ei kyllä voita pientä ihanaa gööttipötköä ♥ Nämä kaks ovat semmosia mitä tällähetkellä voisin kuvitella itselleni, mitään muuta en.
Dustyn sekä Iisin hyviä ja huonoja puolia?
- Molemmat on hyvin helppoja arjessa kun vaan saavat tarpeeksi aktivointia. Dustyn huonoiksi puoliksi voisin näin arjessa ainakin sanoa tuon sen loputtoman läheisyydentarpeen - sen pitäisi kokoajan olla ihan kiinni minussa, jos esim. istun sohvalla niin pitäis suunnilleen maata sylissä niin se on tyytyväinen. Toki sen saa komentamalla pois eikä se nyt mitenkään superriippuvainen ole musta mutta välillä meinaa kyllä mennä hermot kun pitää tunkea lähelle keinolla millä hyvänsä. Harrastuksissa Dusty on periaatteessa hyvin helppo; se motivoituu niin kaikenlaisista nameista kun leluistakin mutta toisaalta se on aika hankalakin; sillä ei ole sellasta paloa mitään lajia kohtaan että se ihan hulluna haluais jotain tiettyä lajia tehdä. Se tykkää ja haluaa hirmuisesti tehdä mun kanssa, mutta koska sillä ei mihinkään tiettyyn lajiin ole mitään paloa niin se esim. kestää toistoja ja pitempiä palkkaamattomuuksia erittäin huonosti.
Pakko myöntää että tämä seuraava kuulostaa omaan korvaan tosi tyhmältä mutta Iisin ainoa huono puoli on sen kiljuminen. Sillä on tapana aina innostuessaan tai tylsistyessään alkaa kiljumaan kun tapettava sika. Se ei hauku, tai vingu niinkun useammat koirat vaan se siis todellakin kiljuu kun tapettava sika. Iisin luonne on muuten mulle ihan täydellinen ja just sellainen mitä koiralta haluan. Vähän se on häiriöherkkä vielä, mutta uskon että se häiriöherkkyyskin poistuu kun päästään "ihmisten ilmoille" treenailemaan vähän enemmän - nythän Iisi ei tosiaan vieläkään ole kovin paljoa häiriössä mitään treenaillut.
Miten Dusty ja Iisi eroavat toisistaan?
- Näin lyhyesti sanottuna niin siinä missä Dusty on tommonen mamman mussukka jolla on hirveä tarve aina miellyttää, niin Iisi on vähän tommonen kapinallinen pieni silakka. Se kyllä tykkää tehdä mun kanssa ja tekee mielellään mutta jos esim. turhaudun jostain niin mun koirien ero on se että Dusty kerää siitä hirveet paineet ittellensä ja alottaa hirveen mielistelyn ja rauhoittelun ja tarjoaa kaikkea läpi jos vaikka joku sattuis olemaan se mitä haen ja Iisi kattoo vähän aikaa että mitä meinaan ja jos ei tuu lisää ohjeita niin Iisi lähtee semmosella haista paska-asenteella pois kunnes saan itse koottua itteni taas niin se tulee takas just sillei että "jee mitäs me nyt seuraavaks tehdään?" :) Arjessa nuo ei kovinkaan paljoa eroa toisistaan muuten kun että Dusty uskoo kerrasta mutta Iisi kokeilee aina jotain juttua (esim. tämä ihana ruokapöydälle kiipeäminen) vähintään sen kolme kertaa ennenkun uskoo että ei saa tehdä.
Mitä mieltä olet pentutehtailusta?
- Ei mahdu mun ymmärrykseen millään tavalla. En ymmärrä edes hyviä kasvattajia joiden on pakko käyttää jokainen jalostusnarttu mikä on saatavilla vaikka olisivatkin terveystarkastettuja jne. tai että jollain nartulla pitää teettää pentuja vaikka edellisetkin pennut ovat ihan kakaroita. Näitä on nyt parina viimeviikkona tullut useampikin vastaan, ikävä kyllä.
Kuinka päädyit siihen, että sulle tulee omakin göötti?
- Göötit on vaan vieneet sydämmen, niin ihana ja sopiva rotu mulle! Mitäs sitä hyvää vaihtamaan ;)
Kumpi on sun mielestä ollut helpompi, Dusty vai Iisi?
- Tää riippuu vähän tilanteesta, arjessa Dusty on helpompi (kunhan on vaan saanut tarpeeksi aktivointia), mutta harrastuksissa Iisi on toistaseksi ollut helpompi kun sillä on paljon isompi motivaatio tekemiseen.
Millä palkkaat Dustyä ja Iisiä treeneissä?
- Agilityssä lelulla, tokossa vähän vaihtelevasti lelulla ja nameilla. Eipä sillä kovin ole noille väliä kun kaikki käy - lelut on kuitenkin loppupeleissä mieluisempia kun namit.
Kuinka paljon käytät lelu-/leikkipalkkaa?
- Kuten tossa yllä ehkä jo tulikin ilmi, nii paljon.
Mitä tykkäät eniten tehdä koirien kanssa?
- Semmoset rauhalliset metsälenkit, kun koirat saa onnellisena painaltaa vapaana ovat ihan parasta.
Kuinka sun koirat sai juuri nuo nimensä?
- Dustysta tuli Dusty lähinnä tuon sen harmaan värin takia. Silloin kun Dusty mulle tuli niin meillä oli meidän Emma mummo (tai no kyllähän se vieläkin on, se vaan asustelee tuolla mun äidin luona!)
ja Emmahan on semmonen punaruskea göötti joten pikkudusty muistutti lähinnä pientä pölypalloa meille tullessaan. Siitä siis nimi Dusty. Iisin nimi onkin Niken keksimä, kriteereinä oli että ei saa olla suomalainen nimi, eikä mikään Tara tai Lara joka tulee jokatoisella koiralla vastaan - lisäksi Iisistä oli ennustettu ettei siitä ehkä tulisi mitään maailman helpointa koiraa joten ajateltiin että se Iisihän sopisi siihen sitten hyvin! Iisi on kyllä täyttänyt nimensä oikein hyvin meillä ;)
Voisitko sä kuvitella tohon lauman jatkeeksi vielä kolmannen koiran?
- Voisin kyllä, mutta en tällähetkellä. Haaveissa olisi Iisin pentu sitten joskus monen vuoden päästä jos itse voin käyttää Iisiä jalostukseen.
Onko jotain muuta lemmikkieläintä koiran lisäksi minkä haluaisit? Miksi?
- Rottia! Ne vaan jotenkin niin ihania pieniä otuksia, harmi vaan ettei tuo toinen puolisko oikein ole innostunut ajatuksesta.....ja sitten tietty tää mun ikuinen haave, eli lampaita.....mutta kuten ehkä kaikki ymmärtävät niin lampaita ei ihan voi ottaa taajamaan kerrostalokaksioon kolmanteen kerrokseen... :)
Lisäksi saatiin Hukkareissuja blogista tämmönen pieni haaste:
Mikä koiran/koirien omistamisessa on parasta?
- Parasta on semmoset ihan pienet asiat, lenkillä käyminen kun näkee kuinka koirat oikein nauttii olostaan tai se kun koirat illalla käpertyy kainaloon ja huokailee tyytyväisinä.
Entä huonointa?
- Se huoli mikä rakkaista lemmikeistä aina on, varsinkin jos ne sairastuvat tms. Mä olen vielä semmonen ihan yliherkkä ihminen että ajattelen aina että kaikista pahin tapahtuu....
Voisitko kuvitella elämääsi ilman koiria?
- En oikestaan, mä olen ollut elämästäni ehkä 2-3kk ilman koiria ja voin sanoa en kyllä tehnyt yhtään mitään! Kattelin vaan telkkaria ja olin koneella päivät pitkät....erittäin terveellistä elämä siis....
Mikä sinulle koirassa on tärkein ominaisuus?
- Luonne. Se että koiralla on semmonen luonne joka ns. natsaa yhteen oman luonteeni kanssa. Minua ei yhtään haittaa vaikka mun koirat ei oliskaan mitään näyttelytähtiä tai vaikka ne keräis jotain H'ta koko elämänsä näyttelyissä mutta kun sen koiran kanssa kuitenkin elää arjessa kokoajan, niin luonne on semmonen mistä mä en halua joustaa .
Onko göötti sun unelmienrotu vai, voisitko kuvitella itselläsi jonkun muun rotuisen?
- Kyllä göötti on se mun unelmarotu, vaikka gööteissä olenkin aika nirso enkä ihan mistä tahansa pentueesta kyllä pentua ottais. Paljastettakoon nyt tässä kuitenkin että mun yksi pitkäaikainen haave näiden pötköjen rinnalle olis semmonen kiva kelpie-otus ;) Ennen Iisiä mulle olikin tulossa kelpie, mutta kun sain mahdollisuuden ottaa tuosta Iisin pentueesta toisen nartun itselleni niin eihän sitä voinut sanoa ei - siispä kelpiehaaveet pysyvät vielä toistaseksi haaveina, ehkä sitten joskus.....Mutta mikään ei kyllä voita pientä ihanaa gööttipötköä ♥ Nämä kaks ovat semmosia mitä tällähetkellä voisin kuvitella itselleni, mitään muuta en.
Dustyn sekä Iisin hyviä ja huonoja puolia?
- Molemmat on hyvin helppoja arjessa kun vaan saavat tarpeeksi aktivointia. Dustyn huonoiksi puoliksi voisin näin arjessa ainakin sanoa tuon sen loputtoman läheisyydentarpeen - sen pitäisi kokoajan olla ihan kiinni minussa, jos esim. istun sohvalla niin pitäis suunnilleen maata sylissä niin se on tyytyväinen. Toki sen saa komentamalla pois eikä se nyt mitenkään superriippuvainen ole musta mutta välillä meinaa kyllä mennä hermot kun pitää tunkea lähelle keinolla millä hyvänsä. Harrastuksissa Dusty on periaatteessa hyvin helppo; se motivoituu niin kaikenlaisista nameista kun leluistakin mutta toisaalta se on aika hankalakin; sillä ei ole sellasta paloa mitään lajia kohtaan että se ihan hulluna haluais jotain tiettyä lajia tehdä. Se tykkää ja haluaa hirmuisesti tehdä mun kanssa, mutta koska sillä ei mihinkään tiettyyn lajiin ole mitään paloa niin se esim. kestää toistoja ja pitempiä palkkaamattomuuksia erittäin huonosti.
Pakko myöntää että tämä seuraava kuulostaa omaan korvaan tosi tyhmältä mutta Iisin ainoa huono puoli on sen kiljuminen. Sillä on tapana aina innostuessaan tai tylsistyessään alkaa kiljumaan kun tapettava sika. Se ei hauku, tai vingu niinkun useammat koirat vaan se siis todellakin kiljuu kun tapettava sika. Iisin luonne on muuten mulle ihan täydellinen ja just sellainen mitä koiralta haluan. Vähän se on häiriöherkkä vielä, mutta uskon että se häiriöherkkyyskin poistuu kun päästään "ihmisten ilmoille" treenailemaan vähän enemmän - nythän Iisi ei tosiaan vieläkään ole kovin paljoa häiriössä mitään treenaillut.
Miten Dusty ja Iisi eroavat toisistaan?
- Näin lyhyesti sanottuna niin siinä missä Dusty on tommonen mamman mussukka jolla on hirveä tarve aina miellyttää, niin Iisi on vähän tommonen kapinallinen pieni silakka. Se kyllä tykkää tehdä mun kanssa ja tekee mielellään mutta jos esim. turhaudun jostain niin mun koirien ero on se että Dusty kerää siitä hirveet paineet ittellensä ja alottaa hirveen mielistelyn ja rauhoittelun ja tarjoaa kaikkea läpi jos vaikka joku sattuis olemaan se mitä haen ja Iisi kattoo vähän aikaa että mitä meinaan ja jos ei tuu lisää ohjeita niin Iisi lähtee semmosella haista paska-asenteella pois kunnes saan itse koottua itteni taas niin se tulee takas just sillei että "jee mitäs me nyt seuraavaks tehdään?" :) Arjessa nuo ei kovinkaan paljoa eroa toisistaan muuten kun että Dusty uskoo kerrasta mutta Iisi kokeilee aina jotain juttua (esim. tämä ihana ruokapöydälle kiipeäminen) vähintään sen kolme kertaa ennenkun uskoo että ei saa tehdä.
Mitä mieltä olet pentutehtailusta?
- Ei mahdu mun ymmärrykseen millään tavalla. En ymmärrä edes hyviä kasvattajia joiden on pakko käyttää jokainen jalostusnarttu mikä on saatavilla vaikka olisivatkin terveystarkastettuja jne. tai että jollain nartulla pitää teettää pentuja vaikka edellisetkin pennut ovat ihan kakaroita. Näitä on nyt parina viimeviikkona tullut useampikin vastaan, ikävä kyllä.
Kuinka päädyit siihen, että sulle tulee omakin göötti?
- Göötit on vaan vieneet sydämmen, niin ihana ja sopiva rotu mulle! Mitäs sitä hyvää vaihtamaan ;)
Kumpi on sun mielestä ollut helpompi, Dusty vai Iisi?
- Tää riippuu vähän tilanteesta, arjessa Dusty on helpompi (kunhan on vaan saanut tarpeeksi aktivointia), mutta harrastuksissa Iisi on toistaseksi ollut helpompi kun sillä on paljon isompi motivaatio tekemiseen.
Millä palkkaat Dustyä ja Iisiä treeneissä?
- Agilityssä lelulla, tokossa vähän vaihtelevasti lelulla ja nameilla. Eipä sillä kovin ole noille väliä kun kaikki käy - lelut on kuitenkin loppupeleissä mieluisempia kun namit.
Kuinka paljon käytät lelu-/leikkipalkkaa?
- Kuten tossa yllä ehkä jo tulikin ilmi, nii paljon.
Mitä tykkäät eniten tehdä koirien kanssa?
- Semmoset rauhalliset metsälenkit, kun koirat saa onnellisena painaltaa vapaana ovat ihan parasta.
Kuinka sun koirat sai juuri nuo nimensä?
- Dustysta tuli Dusty lähinnä tuon sen harmaan värin takia. Silloin kun Dusty mulle tuli niin meillä oli meidän Emma mummo (tai no kyllähän se vieläkin on, se vaan asustelee tuolla mun äidin luona!)
ja Emmahan on semmonen punaruskea göötti joten pikkudusty muistutti lähinnä pientä pölypalloa meille tullessaan. Siitä siis nimi Dusty. Iisin nimi onkin Niken keksimä, kriteereinä oli että ei saa olla suomalainen nimi, eikä mikään Tara tai Lara joka tulee jokatoisella koiralla vastaan - lisäksi Iisistä oli ennustettu ettei siitä ehkä tulisi mitään maailman helpointa koiraa joten ajateltiin että se Iisihän sopisi siihen sitten hyvin! Iisi on kyllä täyttänyt nimensä oikein hyvin meillä ;)
Voisitko sä kuvitella tohon lauman jatkeeksi vielä kolmannen koiran?
- Voisin kyllä, mutta en tällähetkellä. Haaveissa olisi Iisin pentu sitten joskus monen vuoden päästä jos itse voin käyttää Iisiä jalostukseen.
Onko jotain muuta lemmikkieläintä koiran lisäksi minkä haluaisit? Miksi?
- Rottia! Ne vaan jotenkin niin ihania pieniä otuksia, harmi vaan ettei tuo toinen puolisko oikein ole innostunut ajatuksesta.....ja sitten tietty tää mun ikuinen haave, eli lampaita.....mutta kuten ehkä kaikki ymmärtävät niin lampaita ei ihan voi ottaa taajamaan kerrostalokaksioon kolmanteen kerrokseen... :)
Lisäksi saatiin Hukkareissuja blogista tämmönen pieni haaste:
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
- Keksi 11 uutta kysymystä.
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.
Me ollaan tähän jo vastailtu aika monta kertaa joten ei tälläkertaa pistetä haastetta eteenpäin, mutta vastataan toki meille osoitettuihin kysymyksiin. Kiitos haasteesta! :) Näistä osa on vähän samantapaisia kun meille osoitetut kysymykset mutta olkoon.
Mitä ominaisuuksia arvostat koirassa eniten?
- Luonnetta. (ylempänä pidempi selostus!)
- Luonnetta. (ylempänä pidempi selostus!)
Oman koirasi(/koiriesi) parhaat piirteet?
- Molempien koirien helppous, ja niiden luonteet. Dusty on tommonen mammantyttö, mikä on kyllä hetkittäin vähän rasittavaakin mutta useimmiten ihana piirre - Iisi on tommonen ihana pieni riiviölapsi ♥
- Molempien koirien helppous, ja niiden luonteet. Dusty on tommonen mammantyttö, mikä on kyllä hetkittäin vähän rasittavaakin mutta useimmiten ihana piirre - Iisi on tommonen ihana pieni riiviölapsi ♥
Entä haasteellisimmat?
- Dustylla tuo sen että sen pitää olla niin kiinni mussa arjessa, ja harrastuksissa se ettei sillä ole oikein semmosta motivaatiota mitä tarvis jos vähän enemmän tosissaan haluais harrastaa. Iisillä sen kiljuminen - Iisi on muuten erittäin hiljanen göötti mutta esim. kun tullaan kotiin jostain niin että koirat on olleet yksin kotona niin tuo pieni kiljuu kun tapettava sika! Ei onneksi kovin usein sitä tee - lähinnä vaan jos innostuu oikein jostain, mutta sitäkin rasittavampi piirre kylläkin. Pikkuvikoja onneksi vaan ;)
Mitkä ovat parhaat ominaisuutesi koiranomistajana?
- Vaikea! Ehkä se että olen tässä vuosien aikana oppinut lukemaan koiria, ainakin omasta mielestäni, hyvin.
Entä mitkä heikoimmat?
- Mä oon erittäin kärsimätön, vähän semmonen kaikki tänne nyt heti-tyyppi.
- Mä oon erittäin kärsimätön, vähän semmonen kaikki tänne nyt heti-tyyppi.
Millaisia tavoitteita sinulla on koirasi kanssa? (Tavoitteet
voivat olla kisatavoitteita tai vaikka arjessa pärjäämiseen liittyviä
juttuja!)
- Tän vuoden tavoitteisiin lukeutuu Dustyn osalta toko ja agilitykisoisssa starttaaminen ja keppien kuntoon saaaminen, Iisin osalta tämän vuoden tavoitteet on siinä että se oppii leikkimään hyvin ja opetellaan vähän eri harrastusten alkeisjuttuja.
Minkärotuisen koiran haluaisit seuraavaksi ja miksi juuri sen?
- Göötin, koska göötti on vaan mulle kaikinpuolin niin täydellinen. Se kelpie sitten joskus kun on sen aika.
Suosikkirotusi a) ulkonäön b) luonteen c) käyttötarkoituksen perusteella?
- Göötti :D Harmi ettei kovin monesta nykypäivän göötistä olisi täyspäiväseksi paimeneksi mutta muutoin se on kyllä göötti joka kohtaan.
Jos itse olisit koira, minkärotuinen olisit? Perustele pliis!
- En osaa tähän mitään tiettyä rotua sanoa, koska enemmänkin se varmaan riippuu koiran luonteesta. Olisin varmaan tommonen Dustyn tyyppinen koiruus - rakastaisin pitkiä lenkkejä, mutta kotioloissa olisin hyvin mukavuudenhaluinen!
Miten päädyit pitämään koirablogia?
- Silloin kun Emma tuli meille niin aloin pitämään sille blogia niin että muut pääsisivät Emman kuulumisia ja sitä, miten se on meille kotiutunut lukemaan.
Millainen on hyvä (koira)blogi?
- Itse pidän mahdollisimman monipuolisista blogeista, tykkään siitä että kirjotellaan harrastelujuttuja mutta myös ihan perusarjesta ja omistajan pohdinnoista on kiva lukea.
 |
| Kuva: Janette Korpisalo |
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Kysymyksiä tulemaan!
Pistetäänpäs mekin nyt muiden innoittamana tämän blogin ihka ensimmäinen kysymyspostaus pystyyn! Eli laittakaas rakkaat lukijat kysymyksiä tulemaan :) Kysyä saa ihan mitä vaan, kunhan vaan muistetaan hyvät käytöstavat ja pysyä asiallisina.
Aikaa on kaksi viikkoa eli 28.08.2013 asti.
perjantai 2. elokuuta 2013
Lisää puudelointia!
Koska Oulun reissussa ei ilmeisesti ollut tarpeeksi näyttelypuudelointia meille, niin herättiinpäs viime sunnuntaina klo 5, ja lähdettiin 6 kohti Poria ja gööttien erkkaria. Päivä oli todella lämmin, hellettä oli 28*C ja pelkkää auringonpaistetta eikä yhtään tuulta - huhhuh! Molemmat koirat esiintyivät helteestä huolimatta oikein kivasti, ja Iisi kävi myös Niken kanssa pyörähtämässä äijähandlerissa mistä ei tälläkertaa mitään suurempaa menestystä mutta hienosti menivät. Käytiin myös molempien silakoiden kanssa parikilpailussa, vähän niikun huvin vuoks ja urheilun kannalta - ja yhdistyksen tukemiseksi, josta viides sija :) Alla neitien arvostelut, ensin Iisin (tuomarina Tuula Savolainen) ja perässä Dustyn (tuomarina Maija Mäkinen).
 |
| Osaa se pikkusilakka välillä olla paikoillaankin ;) |
Iisi (tuomarina Tuula Savolainen)
"7,5kk antaa vielä ilmavan vaikutelman. Kokonaisuudessaan kapeahko. Oikealinjainen, vielä kevyt pää. Tummat silmät. Hieman pitkät korvat. Hyvä kaula, ylälinja ja eturinta. Suorahkot olkavarret. Hyvä takaosa. Hyvä raajaluusto ja käpälät. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen rungoltaan. Edestakaisin-liikkeet saavat vielä tiivistyä, sivuliikkeessä reipas askel. Hyvä karvanlaatu" PEK3
"7,5kk antaa vielä ilmavan vaikutelman. Kokonaisuudessaan kapeahko. Oikealinjainen, vielä kevyt pää. Tummat silmät. Hieman pitkät korvat. Hyvä kaula, ylälinja ja eturinta. Suorahkot olkavarret. Hyvä takaosa. Hyvä raajaluusto ja käpälät. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen rungoltaan. Edestakaisin-liikkeet saavat vielä tiivistyä, sivuliikkeessä reipas askel. Hyvä karvanlaatu" PEK3
Dusty (tuomarina Maija Mäkinen)
"3v feminiininen narttu jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä pää, korvat ja purenta, vaaleat silmät. Hyvä kaula, lapa saisi olla viistompi muuten hyvin kulmautunut. Rintakehä saisi olla pidempi. Hyvä luusto ja käpälät. Hyvä karva ja värimerkit, pohjavilla kesäkunnossa. Liikkeessä hyvä selkä, liikkuu tasapainoisesti. Voimakkaasti kuroutunut alalinja mitä hoikka kunto korostaa. Hyvä temperamentti, esiintyy hyvin." VAL ERI
"3v feminiininen narttu jolla hyvät mittasuhteet. Hyvä pää, korvat ja purenta, vaaleat silmät. Hyvä kaula, lapa saisi olla viistompi muuten hyvin kulmautunut. Rintakehä saisi olla pidempi. Hyvä luusto ja käpälät. Hyvä karva ja värimerkit, pohjavilla kesäkunnossa. Liikkeessä hyvä selkä, liikkuu tasapainoisesti. Voimakkaasti kuroutunut alalinja mitä hoikka kunto korostaa. Hyvä temperamentti, esiintyy hyvin." VAL ERI
Lisää kuvia mahdollisesti tulossa myöhemmin :)
tiistai 16. heinäkuuta 2013
FI MVA Jaxonville Q-Liz Vaan!
Torstai-iltana ajeltiin ympäri vantaata ja haettiin Linda, Nea ja Ninnu koirineen meille, pakattiin auto täyteen tavaraa ja mentiin nukkumaan. Vähän jänskätti että mitä nuo omat koirat siitä sanoo kun meidän mahtavan kokoseen 60neliöiseen kaksioon tunkeutuu 4 suht vierasta koiraa ihmisineen - mutta tosi nätisti käyttäytyivät molemmat :) Perjantaina herättiin aikasin aamulla ja suunnattiin s-marketin kautta auton nokka kohti Oulua. Matka ei ihan mutkitta mennyt kun n. 100km jälkeen hieman matkapahoinvoiva Lassi-käppänä ensin oksensi häkkiin ja sen jälkeen vielä ripuloikin sinne! Noh, ei auttanut kun pyäshtyä bussipysäkille ja siivota häkkiä, ja pestä molempia käppänöitä jotka haisivat ihan järkyttävän pahalle. Loppumatka sujuikin sitten ongelmitta, pysähdyttiin Viitasaarelle syömään ja jatkettiin mökkiä kohti.Majoituttiin vuokramökissä Vaalassa n. 100km päässä Oulusta, mökki oli aivan ihana! Ei mikään iso, mutta mökin pihapiiri ja ranta olivat mitä ihanimmat! Voitte vaan arvata kuka oli heti ensimmäisenä vedessä kun koirat päästettiin ulos ;) Perjantain menikin aikalailla sitten mökkiin majoittuessa, saunoessa ja ehdittiin me vähän soutelemaankin. Soutaessa Dusty sitten aiheuttikin pienen sydämmenpysähdyksen, jätettiin koirat rannalle koska mietin että ei Dusty nyt perään lähde kun se on niin huono uimaan, vielä mitä - pienelle göötille tulikin sitten vähän isompi hätä kun olin ajatellut ja Dusty urhollisesti lähti hirmuista vauhtia meidän perään uimaan. Noh, eihän siinä auttanut kun soutaa pelastamaan pieni järvihädässä ollut göötti.
 |
| Meidän mökki |
 |
| Pelastusoperaatio göötti! |
Perjantai aamuna, noin 5tunnin yöunien jälkeen lähdettiin ajelemaan kohti Oulua ja äimäraution ravirataa jossa järjestettiin Oulun kansainvälinen koiranäyttely. Luultiin että ollaan jo hyvissä ajoin perillä kun oltiin 9 aikaan paikanpäällä, mutta silti oli vaikeuksia saada telttaa mahtumaan minnekkään. Meillä alkoi kehät vasta 11 ja 12 joten aikaa oli kulutettavana pari tuntia ennen omaa kehää. Käytiin vähän syömässä ja heiluttiin ympäriinsä ja kohta olikin jo oman kehän vuoro. Tuomarina meillä oli Tuula Savolainen. Iisi oli luokassaan siskonsa kanssa, ja tälläkertaa Milli-sisko meni Iisin ohi eli Iisi oli luokkansa toinen :) Tätä mieltä oli tuomari Iisiläisestä
"8kk, hyvät mittasuhteet, kokonaisuudessaan vielä hieman kevyt, hyvä pää, ilme ja korvat, riittävä eturinta, oikeanmuotoinen rintakehä, hyvä takaosa, toivoisin viistommat olkavarret, kapeahko lantio, edestakais-liikkeet saavat vakiintua, sivuttaisliikkeessä ok, hyvä karva" PEK2
 |
| Häntä kadoksissa... :D Kuva: Sari Iinati |
Iisi esiintyi ihan hurjan hienosti ja olin niin ylpeä pikkusilakasta! Ei mennyt pää liikkeiden aikana kertaakaan maahan, ja jaksoi hienosti seistäkkin paikallaan....mitä nyt häntä on aina seistessä tuommonen mallia saksanpaimenkoira mutta pikkuvikoja!
 |
| Kuva: Sari Iinati |
Iisin jälkeen tuli Dustyn vuoro mennä kehään, avoimia narttuja oli meidän lisäksi vaan yksi. Dusty esiintyi ihan superkivasti eikä varmaan ikinä ole liikkunut noin hienosti mitä se tuolla liikkui! molemmat avoimen luokan koirat saivat ERIn, ja kilpailuluokan päätteeksi tuomari ohjasikin meidät ykköspallille ja saatiinhan me vielä menolippu PN-kehään hienon vaaleanpunaisen SA-ruusukkeen muodossa :) PN-kehässä oli meidän lisäksi kaksi veteraaninarttua, tuomari liikutti ympäri ja olin jo melkein menossa veteraaninarttujen perään pn3-sijalle kun tuomari ohjasi meidät ykköspallille! Noh, jotta järkyttyisin vielä enemmän niin ROP-kehässä muutaman kierroksen jälkeen ojensi punakeltaisen ruusukkeen minulle todeten että "narttu on tänään rotunsa paras"! Siis mitä ihmettä! Meidän pieni Maasulainen ihan oikeasti ROP! Pakko myöntää että kyllä siinä vähän tuli vedet silmiin....en ikinä olis uskonut että Dusty tulee koskaan pärjäämään näyttelyissä noin hyv in :) Tätä mieltä oli Tuula Savolainen Dustysta
"3v, tyyppi erinomainen, hyvät mittasuhteet, ylälinja saa vakiintua sekä seistessä että liikkeessä, hyvä pää, keskiruskeat silmät, hyvät korvat, kaunis kaula, riittävä eturinta, hyvä takaosa, olkavarret voisivat olla viistommat, hyvä raajaluusto, etuliikkeet leveähköt, yhdensuuntaiset takaliikkeet, sivuliikkeessä reipas askel, hyvä karva." AVO ERI1 SA PN1 SERT CACIB ROP
 |
| Voittajan on helppo hymyillä :) |
jäätiin vielä ryhmäkehiinkin mutta siellä oli tuomarina Harto Stockmari, joka on aiemmin haukkunut Dustyn ihan lyttyyn joten tiesinkin ettei sieltä mitään sen kummempaa tule! Oli kuitenkin hauskaa päästä oman koiran kanssa isoon kehään :)
Näyttelypäivän jälkeen suunnistettiin vielä kauppaan ja sieltä takasin mökille. Lähdettiin aamulla 8 mökiltä ja takasin oltiin vasta 22 illalla, eli päivä venyi aika pitkäksi. Mökillä saunottiin vielä ja tehtiin ruokaa ja sitten pitikin jo mennä nukkumaan. Kuten arvelinkin niin Dusty oli väsyneenä aika kärttynen ja se pörisi muille aika paljon mutta käyttäytyi kyllä muuten hienosti.
Sunnuntaina oli taas aikanen herätys ja vähäiset yöunet alla kun suunnattiin auton nokka kohti näyttelypaikkaa. Oltiin siirretty jo lauantai-iltana teltta gööttikehän viereen joten tavaraa oli onneksi puolet vähemmän raahattavana aamulla. Oli ihana päästä vaan istumaan ja syömään heti ilman että tarvitsi telttaa alkaa pystyttelemään. Iisillä oli taas kehässä vastassa Milli-sisko, ja Iisi sijoittui taas toiseksi, saaden tälläkertaa kunniapalkinnon. Tätä mieltä oli tuomarimme, Kroatialainen Tino Pehar Iisistä.
"8-months-old, medium strong, good length of body, good head, enough long and strong muscle, good earset, could have better topline, slightly steep croup, good angulations in front, should move with more drive." PEK2 KP
 |
| Iisi Lindan kanssa harjoittelemassa ennen kehää :) |
 |
| Vasemmalla Milli-sisko ja oikealla Iisi |
Avoimessa luokassa oli Dustyn lisäksi 2 muutakin koiraa. Dusty esiintyi ihan kivasti, mitä nyt liikkuminen pitkällä ruoholla ei ollut oikein neidin mieleen. Kilpailuluokassa tuomari ohjasi meidät ykköspallille ja taas saatiin vaalenapunainen SA-ruusuke. PN-kehässä tuomari sijoitti Dustyn lopulta kolmanneksi, ja koska ykkönen ja kakkonen jo olivat valioita ja veteraaneja niin saatiin me sekä cacib että sert mikä tarkoittaa sitä että Dustysta siis tuli suomen muotovalio! Huh! Ihan huikeeta! En vieläkään oikein meinaa uskoa tätä, mutta kai se on uskottava kun tuo punavihreä FI MVA-ruusuke tuolla palkintokaapissa komeilee! ;) Tätä mieltä oli Tino Pehar Dustysta
"3-years-old, strong bones, short comapct body. feminin head and expression, good earset, good body structure, correct tailset, very good movement" AVO ERI1 SA PN3 SERT CACIB FI MVA
 |
| "Mää en nää täältä mitään!!" |
Käytiin mäkkärissä juhlistamassa Dustyn valioitumista jonka jälkeen ajeltiin takaisin mökille. Pitihän sitä käydä sitten palkintokuvat ottamassa laiturilla ja loppuilta otettiinkin vaan rennosti ja käytiin tietty saunassa taas :)
Maanantai aamuna oli taas aikanen herätys, sillä edessä meillä oli mökin siivous, auton pakkaus ja kotiinpäin lähtö. Vähän lisää hommaa toi se että Iisi oli ilmeisesti syönyt jotain su-iltana sillä se oli yön aikana ripuloinut sisälle....saatiin kuitenkin siivottua ja auto pakattua ja lähdettiin kaupan kautta taas kotiinpäin. Kotimatka olikin sitten hieman mutkikkaampi kun tulomatka......Iisi nimittäin ripuloi häkkiin, eihän siinä taas auttanut muu kun pysähtyä ja alkaa siivoomaan. Dusty oli hyvinhyvin järkyttynyt siitä että hänen häkkiinsä oltiin ripuloitu ja vielä järkyttyneempi siitä että arvon neidin päällä oli sitä ripulia! Matka jatkui ja tajuttiin sentään pitää koirilla "verhot auki" niin että Nea ja Ninnu näkivät jos Iisi alkoi olemaan levoton niin pysähdeltiin tien viereen päästämään toista tekemään hätänsä. Käytiin Jyväskylässä syömässä ja jatkettiin matkaa. Pitkälle ei ehditty kun yhtäkkiä liikenne tökkäsi. Autoja seisoi jonossa useamman kilometrin matkalla eikä jono liikkunut minnekkään! Myöhemmin syyksi selvisi tietyömaa - erittäin huonosti järjestetty sellainen. Reilu 1½h jouduttiin seisoskelemaan ennenkun päästiin liikkumaan ja jatkamaan matkaa. Kotona oltiinkin semmosen 13h matkaamisen jälkeen, vähän kyllä väsytti!
 |
| pienet ruuhkat |
 |
| Ei haittaa odottelu kun seura on mitä parasta! |
 |
| Tämä on aika Dusty-painotteinen postaus kuvien osalta, koska ainoat hyvät kuvat mitä tuosta elohiirestä saa on tälläisiä :D |
maanantai 8. heinäkuuta 2013
Tunnista kuvan eläin!
Majava? Vesinokkaeläin? Rotta? Silakka? Kenties joku näiden sekoitus!
Dusty tyytyy tietenkin sivistyneesti odottamaan rannalla vaan kylkiä myöten vedessä, ja varastamaan Iisiltä kaikki kepit jotka toinen on vaivalla hakenut rannalle! Helppoa kun heinänteko, tuumaa Dusty ;)
Kaikki kuvat © Jasmine Lindström!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)