Hupsista

Taas on ollut blogissa hiljaista vähän pidemmän aikaa, hups. Varmasti kyllä keksisin vaikka mitä hyviä tekosyitä miksi näin on mutta sanotaanpas ihan näin rehellisesti, että olen taas kerran vaan ollut laiska blogin päivittelemisen suhteen...no okei, kyllä mä vähän pistän viivästystä sen syyksi että olen jo muutaman päivän tapellut tämän postauksen videoiden kanssa että saisin ne kaikki tänne :)

Ja sitten asiaan, viime agitreenit. VAU. Neiti oli tosi hyvässä vireessä eikä ollut pää pilvissä haaveilemassa niinkun joskus. Tehtiin ihan kivaa, vähän pidempää rataa ja omasta mielestäni saatiin ihan onnnistuneita pätkiä. Jottei ihan liian hyviä kuitenkaan oltaisi, niin tokihan ohjaajan piti aina sillointällöin vähän sähläillä ja meno vähän tökkäsi sitten siihen ;) Koira osaa, ohjaaja ei. Milloinhan mä viimeinkin saan pieneen päähäni ahdattua sen, että mä en voi ohjata Dustya samallalailla kun mitä ohjain Divaa...argh. Saatiin tälläkertaa siis pari videonpätkääkin, kiitokset Linnealle jolla oli kamera mukana! Vaikka treeneissä itsestä tuntuikin että ihan sujuvaa menoa ja että Dustyhan oli nopea, niin mitäs vielä...videolla ollaan kun aivokuolleita etanoita. Pitäis varmaan useammin yrittää saada treenit videoitua, sillä videolla kun jälkikäteen huomaa niin paljon sellasta mitä ei itse radallaollessa huomaa (...miks ihmeessä mä juoksen noin kyyryssä kokoajan? :o )

Ja sitten semmonen asia että päästiin Dustyn kanssa kesäksi samaan ryhmään missä oltiin Divan kanssa kun sen kanssa vielä treenailtiin - jess! Tykkäsin ihan mahdottoman paljon sen ryhmän kouluttajasta ja hänen koulutustyylistään, odotan jo innolla kesää...pitäis vissiin vaan saada vähän esteitä varmemmaks vielä.

Toinenkin jännä juttu oli viimeviikolla...lauantaina pakattiin auto ja lähdettiin somerolle ajelemaan aikasin aamulla. Perille päästiin ja missäs sitä oltiinkaan, lampaiden keskellä! Aivan, mamman pikkuneiti pääsisi kokeilemaan vähän lammaspaimenen puuhia. Päivä alkoi sillä että tultiin paikanpäälle, käytettiin koirat pissalla, koirat takaisin autoon ja itse aamupalalle. Aamupalan jälkeen tilan omistaja vähän kertoi lampaiden paimentamisesta ja siitä mitä koiralta vaaditaan jotta se olisi hyvä lammaspaimen. Sitten olikin jo aika siirtyä harjotusaitaukseen katselemaan muiden lammaspaimennusta ja odottelemaan omaa vuoroa.

Paimennuspäivään osallistui monennäköisiä koiria, gööttejä 7kpl, 2 bc'tä, collie, partacollie, 2 shelttiä ja yksi sekarotuinenkin (oliskohan ollu bc/kelpie-mix). Aika meni nopeasti muiden suorituksia kattellessa - jotku koirat syttyivät heti ja tiesivät mitä tehdä, toiset olivat aluksi ihan pihalla. Kohta tulikin sitten jo Dustyn vuoro, Dusty aloitti juoksunsa pari päivää ennen paimennuspäivää joten se joutui yhdessä toisen juoksunartun kanssa paimennusvuorossa viimeiseksi. Dustyn eka kerta lampailla meni lähinnä järkytyksestä toipuen ja itsevarmuutta keräillen. Selvästi neitiä kyllä lampaat kiinnosti mutta ihan ei kuitenkaan uskaltanut yksinään lähteä ajamaan.

Sitten neiti taas autoon, ja muiden suorituksia katselemaan. Jossainvälissä ehdittiin jo syömässäkin käymään ja sitten taas jatkettiin. Dustyn toisella kerralla neiti ei enään arastellut lampaita niin paljoa, mutta ei vieläkään ihan itsenäisesti uskaltanut lähteä ajamaan. Selvästi kuitenkin näkyi paljon enemmän itsevarmuutta ja ehkä jo vähän pientä yritystäkin.

Kolmas kerta toden sanoo, eikös se niin yleensä mene. Dusty oli jo todella väsynyt pitkästä päivästä (aamulla oltiin 7 aikaan lähdetty ajelemaan ja tässävaiheessa kello oli vähän vaille 17) mutta nyt se jo selvästi yritti kovasti. Tilan omistaja sanoi ettei se vieläkään itsenäisesti toiminut, mutta kovasti yritti ja alkoi ja vähän kaariakin löytymään. Vähän jäi neiti jälkeen kaarroksissa mutta muuten ravaili nätisti lampaiden takana eikä ollut moksiskaan. Kyllähän tuosta voisi jopa lammaspaimenen saadakkin jos vähän useammin pääsisi treenailemaan! Kotiin lähdettiin sitten heti kolmannen kerran jälkeen, tosi hyvä mieli jäi päivästä ja tosi mielelläni haluaisin uudestaan päästä lampaille. Kotimatka sen sijaan ei mennyt ihan kun strömsössä. Meille kerrottiin että meidän pitäisi päästä motarille jos mennään someron läpi...noh, ei sitten kuitenkaan päästy. Sen sijan ajeltiin 50km turhaan jotain tosi mukavaa maisemareittiä, kyllä me kuitenkin loppujenlopuksi päästiin ihan oikealle tiellekkin...vähän ajan seikkailun jälkeen. Ei mitenkään kovin mukavaa istua autossa tuntikaupalla kun itselläni nousi kova kuume ja olo oli kun yliajetulla oravalla, kotiin kuitenkin päästiin ehjinä ja kuumetta olikin sitten päälle 38*C.
Pahoittelen videon laatua, kännykällä kuvattu pimeässä hallissa. Mutta kyllä siitä kai jotain selvää saa :)

Kuumeesta ja pienestä eksymisestä huolimatta oli tosi mukava päivä ja lähden kyllä heti uudestaan jos tämmönen järkätään vielä. Paljon kiitoksia IHAHille järkkäämisestä ja siitä että mukaan mahtui tällainen seuran ulkopuolinenkin :)

Muuten meille ei kuulu mitään ihmeellistä, ollaan koko viikko asusteltu isälläni isojen koirien kanssa kun isän perhe viettää lomaa levillä. Hienosti on mennyt, Dusty on riehunut Divan kanssa ihan hulluna ja Donnakin on välillä yrittänyt päästä mukaan leikkeihin - vähän heikoin tuloksin tosin. Voi olla että blogi taas hiljentyy joksikin aikaakun itselläni on vielä viimeiset ylpääri-kirjoitukset edessä (ens viikolla ke-bilsa ja pe-matikka) niin pitäisi vähän lukutoukkaa leikkiä. Ja jottei videot vielä ihan heti loppuisi, niin tänne loppuun vielä video näistä ilolan tämänhetkisistä asukeista. Niken oli pakko vähän kiusata kun toiset niin istuskelivat sohvan edessä. (Nou hätä, videon kuvauksissa ei vahingoitetttu eläimiä - ja koirat saivatkin nuolla lautasen puhtaaksi kuvaussession jälkeen ;))